NORJA, FAGERVIKA: OSA 3

Kolmas kerta toden sanoo – kuuluu joskus ihmisten sanovan. Mitä sillä tarkoitetaankin, nyt sama tuttu porukka iski jälleen kalaan pieneen kylään Norjan länsirannikolle 6.8-11.8.2012. Kuten aiemmin, ei nytkään jääty ilman saalista, siimasotkuja, uusia kalalajeja tai niitä kuuluisia siiman katkeamisia. Sitä kymppikiloa ei sitten kukaan saanut (vieläkään), mutta muuta ihmeellistä kyllä oli senkin edestä, vaikkapa Arton pyydystämä rapu, joka kyllä ihmetytti meitä suomalaisiin saksiniekkoihin tottuneita. Pitihän se keittää, ja 5 litran kattilaan ei sitten muuta sopinutkaan. Ja maku oli rapumaisen hyvää. Jukan syvyyksistä saama peto, merikissa (wolffish), puolestaan tuotti lisäjännitystä veneessä, kuinka saada viehe sen suusta irti ilman että kukaan meistä menettää sormiaan sen hampaisiin! Hurjasta ulkonäöstään huolimatta se oli erinomaista paistettuna, tai - kuten sanotaan - magnificent! Varmaa on kuitenkin se, että uutta kalareissua merta edemmäs on jatkossa tiedossa, minne, koska ja mitä, se kyllä selviää aikanaan.

Terveisin, Jani Ojanperä

 

Artoa hymyilyttää
kookas Atlantin rapu.

(kuva: Jani Ojanperä)

Viiden litran kattilaan ei sitten muuta mahtunutkaan...

(kuva: Jani Ojanperä)

Reissun suurin turska
Janilla, 6kg.

(kuva: Jouni Ojanperä)

 

Jounia naurattaa vaikka edessä on suuri seitien fileointiurakka. Kalojen paino kilon molemmin puolin.

(kuva: Jani Ojanperä)

Pojilla orrella pitkälle yli 20kg turskaa! Suurin 6kg ja pienimmätkin 3kg.

(kuva: Jouni Ojanperä)

Jukka jännittyneenä esittelee juuri koukattua merikissaa, vaikka pitääkin varoa sen hampaita! Paino 3,5kg.

(kuva: Arto Ojala)